Dieselkiskoajoneuvojen esittely 2

Kolmiin liittyvien erikoisoperaatioiden yhteydessä DCR-sarjan räjähdysvaaralliseen ympäristöön tarkoitettu dieselmoottorinen katusilta, tarkan suunnittelun ja luotettavan suorituskyvyn ansiosta, on ydinlaji apukuljetustarvikkeissa. Räjähdysvaarattomalla dieselmoottorilla varustettuna se muuttaa energian liike-energiaksi tehokkaan välityspolun kautta, jossa moottori ajaa öljypumppua, joka puolestaan ajaa hydraulimoottoria. Sen ajorata hyödyntää I140E tai I140V palkkeja, jotka vastaavat saksalaisten teollisuusstandardien mukaisia vaatimuksia. Nämä kiinnitetään joustavasti tunnelin kattoon kahvojen avulla, ja kantavat pyörät asetetaan turvallisesti I-palkin molemmille puolille, poistaen tehokkaasti derailleutumis- tai radan ulkopuolelle putoamisvaaran. Hydraulisylinterit pitävät ajopyörät tiukasti kiinni ratapenkissä, ja ajoneuvon eteenpäin liikuttaminen tapahtuu kitkan avulla. Pysäytysjarru käyttää jousivoimaa jarrulevyjen lukitukseen, takaen vakaan lukitusmekanismin myös yhtäkkäisen vian sattuessa, varmistaen turvallinen ja luotettava käyttö. Etu- ja takakonttiin on varustettu käynnistyskytkin, ohjain, näyttölaitteet ja jarrut. Käynnistyksen yhteydessä aktivoituu automaattinen äänihälytys, joka takaa turvallisen käytön kaikissa tilanteissa. Seuraavaksi esitetään yksityiskohtainen analyysi jokaisen ratapiirin teknisistä parametreista. Näiden parametrien syvempi ymmärtäminen auttaa sinua ymmärtämään paremmin ratapiirin suorituskykyä ja sen soveltuvuutta eri tilanteisiin:

1. Kääntösäde: Hiilikaivosten tunneliympäristöt ovat monimutkaisia ja dynaamisia. Tilallisten rajoitteiden vuoksi ratapenkki vaatii vähintään 4 metrin vaakasuoran kääntö säteen ja vähintään 10 metrin pystysuoran kääntösäteen. Tämä parametri on perustava turvallisen veturin toiminnan takaamiseksi. Jos todellinen kääntösäde jää alle tämän vaatimuksen, turvallisuusriskit kasvavat merkittävästi ja se voi johtaa derailleeraukseen, osien törmäyksiin ja muihin vaaroihin.

2. Suurin käyttönopeus: Tällä tarkoitetaan suurinta nopeutta, jolla veturi voi turvallisesti liikkua kuormattuna. Tätä nopeutta ei ole asetettu mielivaltaisesti; siinä otetaan huomioon useita tekijöitä, kuten tunnelin tila, kuorman heilunta kuormaustilanteessa, veturin eri osien heilunta sekä radan ympärillä oleva dynaaminen ympäristö. Useilla testauksilla on määritetty turvallinen kynnysarvo, joka takaa vakauden tässä nopeudessa.

3. Nousukyky: Kuten nimi jo kertoo, tämä parametri kuvaa suurinta rinteen kaltevuutta, jonka veturi pystyy ylittämään noustessaan mäkeen. Se kuvastaa suoraan veturin kykyä liikkua kaltevissa tunneloissa. Mitä parempi nousukyky on, sitä paremmin veturi sopeutuu monimutkaiseen maastoon.

4. Veto: Veturin välitysjärjestelmä luo pyörimismomentin vetäviin pyöriin, joka syntyy vetävien pyörien ja ratjen välisestä vuorovaikutuksesta. Voiman suunta on sama kuin veturin liikkeen suunta. Sen suuruus riippuu veturin tehosta ja käyttönopeudesta, ja käyttäjä voi säätää sitä tarpeen mukaan. Parametrilistassa mainittu vetoarvo on yleensä arvo, jonka veturin voimajärjestelmä voi saavuttaa tietyissä käyttöolosuhteissa (esimerkiksi standardikuorma, tietyt ratolosuhteet yms.).

5. Käyttövoima: Fysiikan kaavan P (teho) = F (voima) × V (nopeus) mukaan käyttöteho on suoraan verrannollinen käyttövoimaan ja junan nopeuteen. Kun junan nopeus on vakio, suuremman käyttövoiman saavuttamiseksi käyttötehoa on lisättävä. Näin ollen nämä kaksi tärkeää parametria sisällytetään junan mallinimikkeeseen, jotta asiakkaat voivat valita sopivan mallin käyttötarpeidensa perusteella (kuten kuljetuspaino, tunnelin jyrkkyys jne.).

6. Hätäjarrutusvoima: Tällä tarkoitetaan voimaa, joka syntyy jarruissa hätäjarrutuksen aikana. Tämä parametri on keskeinen osoittaja junan turvallisuudesta. Riittävä hätäjarrutusvoima takaa nopean pysähdyksen odottamattomissa tilanteissa (kuten esteen tai laiterikkomuodon vuoksi), estäen onnettomuuksia.

7. Yksittäisen akseliryhmän veto: Tämä tarkoittaa vetoa, jonka veturin voimajärjestelmä jakaa yksittäiseen akseliryhmään. Yksittäisen akseliryhmän vetovoima vaikuttaa koko veturin tehonjakaumaan. Kun useita akseliryhmiä toimii yhdessä, jokaisen ryhmän vetovoiman koordinointi vaikuttaa suoraan veturin kokonaistehollisuuteen.

8. Yksittäisen akseliryhmän jarrutusvoima: Tämä tarkoittaa jarrutusvoimaa, jonka veturin jarrujärjestelmä jakaa yksittäiseen akseliryhmään. Yksittäisen akseliryhmän vetovoiman tavoin se vaikuttaa jarrutustehoon jarrutuksen aikana. Oikea jakauma takaa tasaisen ja luotettavan jarrutuksen, estäen liiallisen tai riittämättömän jarrutuksen tietyissä kohdissa aiheuttamat vaarat.

9. Vaakasuuntainen jälkäpoikkeama: Tämä tarkoittaa radan sallittua vaakasuuntaista poikkeamaa, kun rata on asennettu vaakasuoraan asento. Tämä parametri ottaa huomioon pienet poikkeamat, jotka voivat syntyä radan asennuksen yhteydessä. Kunhan poikkeamakulma on sallitulla alueella, se ei merkittävästi vaikuta veturin normaaliin toimintaan.

10. Pystysuuntainen jälkäpoikkeamakulma vaakasuunnasta: Kun rata on asennettu pystysuoraan asento, tämä tarkoittaa sallittua kulmaa, jolla rata voi poiketa vaakasuunnasta. Tämä parametri on myös suunniteltu ottamaan huomioon todelliset radan asennustilanteet ja varmistamaan, että veto voi turvallisesti kulkea tietyllä poikkeama-alueella.

11. Käyttörata: Tärkeänä komponenttina Yksiraideiset veturit -järjestelmässä, se käyttää I140E ja I140V -radan tyyppejä, jotka vastaavat DIN 20593 -standardia. Standardoitu rata takaa tarkan yhteensopivuuden veturin komponenttien kanssa ja on tärkeä vakaan veturin toiminnan kannalta.

12. Käyttölämpötila-alue: Juna-autojen käyttölämpötila-alue on optimoitu, ja sen ulkopuolella toimiminen ei ole suositeltavaa. Liian korkea tai matala lämpötila voi vaikuttaa merkittävästi keskeisiin komponentteihin, kuten dieselmoottoriin ja hydraulijärjestelmään, mikä lisää vikaantumisriskiä ja lyhentää laitteen käyttöikää.

13. Käyttökorkeusalue: Tämä viittaa siihen korkeusalueeseen, jolla juna-auto on tarkoitettu toimimaan. Korkeat korkeudet tämän alueen ulkopuolella voivat vaikuttaa dieselmoottorin polttoaineen palamistehokkuuteen ilmanpaineen muutosten vuoksi. Alhaisilla korkeuksilla vallitsevat epänormaalit ilmanpaineolosuhteet voivat myös haitata laitetta, joten tätä parametria on noudatettava tiukasti.

14. Ilmankosteus: Locomotives have certain restrictions on relative humidity in their operating environment. Operation outside the specified humidity range is not recommended. Excessively high humidity may cause short circuits in electrical components, while excessively low humidity may cause static electricity and other problems, impacting the normal operation of equipment.

15. Methaanipitoisuus: Due to the presence of flammable and explosive gases such as methane in coal mines, locomotives have strict requirements for methane concentrations in their operating environment. Operation outside of specified concentrations is strictly prohibited. This is one of the core indicators for ensuring explosion-proof safety.

16. Ajomoottorimalli: Tällä tarkoitetaan veturin varustetun hydraulisen ajomoottorin mallia. Tämän mallin valmistaja toimittaa, ja se kuvastaa ajomoottorin suorituskykyä ja teknisiä tietoja, jotka tarjoavat tärkeää tietoa veturin tehontuotannon yksityiskohtien ymmärtämiseksi.

17. Hydraulijärjestelmän nimellinen käyttöpaine: Tällä tarkoitetaan veturin hydraulijärjestelmän painetta normaalissa käyttötilassa. Hydraulijärjestelmä on veturin ajaminen, jarrutuksen ja muiden toimintojen voimanläde. Nimellinen käyttöpaine on tärkeä parametri, joka varmistaa kaikkien hydraulijärjestelmän osien oikeanlainen yhteistoiminnan. Liian korkea tai matala paine vaikuttaa järjestelmän toimintaan.

Näiden teknisten parametrien syvällinen ymmärtäminen voi auttaa käyttäjiä tarkemmin määrittämään, täyttääkö DCR-sarjan räjähdysvaarallisten alueiden dieselkäyttöinen katusilta veturi heidän omat käyttötarpeensa, jolloin saavutetaan turvallista ja tehokasta alueellista apukuljetusta.